EXPO2100 - Seuraava rakentamislaki

Vuonna 2100 rakennuksia ei voi enää purkaa. Talojen panttimaksut ohjaavat materiaalivirtoja. Rakennusten uutta käyttöä mahdollistavat urbaanit jokamiehenoikeudet sekä dynaamiset kaavajärjestelmät. Laatu ja lisäarvo syntyvät paikallisista ratkaisuista. Tulevaisuuden lakikirjaan on laadittu kymmenen rakentamista ja ympäristöä määrittävää radikaalia pykälää, joilla yhteiskunnan materiaaliset resurssit ja sosiaalinen pääoma saadaan tukemaan toisiaan.

EXPO2100 -tukimus- ja -näyttelyhankkeen visiota on esitelty Suomen Arkkitehtuurimuseossa. Näyttely kiertää nyt Pohjoismaita. Tutustu tarkemmin seuraavaan rakentamislakiin.

JADA Arkkitehdit on helsinkiläinen hyvän arkkitehtuurin kasvuyritys, joka tähtää parempaan urbaaniin tulevaisuuteen, luonnon ja ihmisten hyvinvointiin. Toimiston töissä näkyy vahva ote resurssien viisaaseen hyödyntämiseen ja juurevaan arkkitehtuuriin.

Yrityksen ovat perustaneet Erica Österlund and Jussi Vuori, jotka ovat ennen toimimistaan JADA:ssa työskennelleet kansainvälisesti noteerattujen hankkeiden parissa OMA:lla ja ALA:lla: tärkeimpiä toteutuneita kohteita ovat De Rotterdam -tornit, Prada Foundation -museo Milanossa, Kivenlahden metroasema sekä Helsingin Keskustakirjasto Oodi.

Yhdessä kahdeksan muun nousevan arkkitehtitoimiston kanssa, JADA on osa Uusi Kaupunki -verkostoa, jonka alkuvaiheita YLE taltio Kaupunki uusiksi -sarjaksi. JADA:ssa myös kirjoitetaan ja opetetaan. JADA on kansainvälisen Finnish Architects Declare Climate and Biodiversity Emergency -vetoomuksen alkuperäinen allekirjoittaja sekä Arkkitehtitoimistojen liiton jäsen.

Tarjoamme koko skaalan varmaa tietomallipohjaista projektinhallintaa luonnossuunnittelusta työmaatehtäviin, niin korjausrakentamis-, uudis- kuin maankäytön kohteissa. Meiltä löytyvät myös kilpailukonsultointipalvelut.

Asiakkaitamme 2019-23: Helsingin kaupunki, Turun kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Tuusulan kunta, Keravan kaupunki, Siuntion kunta, Lempäälän kunta, Vesilahden kunta, Naantalin kaupunki, Kotkan kaupunki, Tampereen kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereen opiskelija-asuntosäätiö sr, Varma.

JADA Oy, Lemuntie 7, FIN-00510 Helsinki
office(a)jada.fi

Työ ja harjoittelu: hakemukset sähköpostiin (max koko 10Mb, pdf-liitteet).

Verkkolaskuosoite: 003719259602 (HANDFIHH)

Jussi Vuori, CEO
Architect MSc SAFA, Partner, FISE PS PV (ARK 1613)
jussi(a)jada.fi
+358503447026

Erica Österlund
Architect MSc SAFA, Partner
erica(a)jada.fi
+358451213337

Anna Kärki
Architect BSc
anna(a)jada.fi
+358504365449

Eetu Salminen
Constr. Architect
eetu(a)jada.fi
+358403532792

Irene Sarvi
Architect BSc
irene(a)jada.fi
+358452065818

Domus Tampere

Opiskelija-asuntokokonaisuus Tampereelle. | New student housing units in Tampere, Finland. 11.500 brm2.

1. palkinto avoimessa arkkitehtuurikilpailussa 2020: Kilpailun järjesti Tampereen opiskelija-asuntosäätiö yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton kanssa. | 1 st prize in an open arcitectural competition organised by the Tampere Student Housing Foundation with the City of Tampere and the Finnish Association of Architects SAFA held in 2020.

Jälleenrakennusajan esikaupunkialue Kalevassa tiivistyy 2021 avattavan raitioyhteyden myötä. SIKSAK on ratkaisu avoimen korttelirakenteen hallitusta tiivistämisestä ja kaupunkikuvallisesti täydentävästä ja rikastavasta kerroksesta. Taaempi uudisrakennus kasvattaa tontin kerrosalaa torin laidan vanhimman osan jäädessä ennalleen. Tämä vanhin osa, Vanha Domus, on Tampereen ensimmäinen opiskelija-asuntola ja ansaitsee arvokkaan kunnostuksen ja toiminnallisen kunnianpalautuksen.

Uudisrakennus on 4-5-kerroksinen CLT-tilaelementeistä koottu kokonaisuus, jonka joustava rakennejärjestelmä mahdollistaa laajan asuntotyyppien valikoiman. Myös asuntojen keskinäinen muuntojousto on tehty mitoituksella mahdolliseksi. Uudisrakennus lainaa päämittansa vanhalta rakennukselta, mutta alkaa leikitellä massan taitekohdilla ja päädyillä alueen hengen mukaisesti: säännöllisesti ja lähes säännöllisesti aukotetut seinäpinnan taipuvat yllättäviin päätyratkaisuihin.

Uuden ja vanhan rakennuksen väliin jää uustulkinta 50-luvun korttelipihasta, suojaisa mutta kadulle avoin "salainen puutarha". Kukkivat puut ja leikkialueet kutsuvat oleskelemaan. Rakennuksen julkisivuna on puupaanu, joka luo struktuurillaan linkin alueella käytettyihin tiilipintoihin kertoen puurakentamisen mahdollisuuksista. Julkisivun aukotus koostuu ranskalaisista parvekkeista ja panoraamaikkunoista, niin että pienimpäänkin asuntoon tulee molempia. Yhteisten tilojen kirjo on laaja: vanhan osan maantaso avataan katutilaan ja palveluina toimivat kahvila-ravintola sekä järjestöjen tarpeisiin sopivat kokous-, näyttely- ja esitystilat. Uudisosan nivelkohdista löytyy co-working-tiloja, keittiöitä, gymejä ja verstaita.

Työyhteenliittymä JADA Oy ja Lindroos Architects Oy.

Rakentaminen 2023-

Lahden virastotalo, yhteinen työympäristö

Senaatti-kiinteistöt toteuttaa vuonna 1978 valmistuneeseen noin 15 000 m2:n suuruiseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 12:lle julkisen hallinnon toimijoille. Kiinteistö muunnetaan valtion toimijoiden yhteiseksi työympäristöksi, jossa on eri käyttäjäryhmille yhteisiä monitilaympäristön työskentelyalueita. Yhteiseen monitilaympäristöön rakennetaan yhteinen asiakaspalvelu, yhteiskäyttöinen kokous-ja aulapalvelualue aulapalveluineen, muunneltavia työtiloja sekä nykyaikainen workcafe. Sisäolosuhteita kehitetään parantamalla äänieristystä, akustiikka ja lämpöolosuhteita. Lisäksi varataan erillisiä tiloja hiljaiseen työskentelyyn, ryhmätyöskentelyyn ja tiloja virastojen erityistarpeisiin.

Rakentaminen 2022-24. Tutustu tarkemmin hankkeeseen.

Lapilan yleissuunnitelma, Kerava

Lapilan yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia, tunnistaa ja kuvata miten Keravan yleiskaavan 2035 tavoitteet saavutetaan alueen ominaispiirteitä kunnioittaen. Työryhmämme tarkastelee alueen kehittymistä pidemmällä aikavälillä ja kirkastaa asemakaavoituksen tueksi visiota alueen rakenteen tiivistymisratkaisuista ja tulevan muutoksen vaiheistuksesta.

Kerava on osa voimakkaasti kasvavaa Helsingin seutua, jossa kehitystrendinä on asumisen, työpaikkojen ja viihtymisen hakeutuminen keskusta-alueille ja asemanseutujen ympärille. Lapilan alueelle kohdistuu muutospainetta, sillä se sijoittuu kahden Keravan merkittävimmän tulevan kehitysalueen (asuntomessualue ja asemanseutu) väliin, parhaimman joukkoliikennetarjonnan vyöhykkeelle ja kävelyetäisyydelle rautatieasemasta. Tulevaisuuteen katsoessa on myös huomioitava, että Keravan väestönkasvun erityispiirre on viime vuosina ollut merkittävä vieraskielisen väestön osuus kaupungin kasvussa. Tämä luo osaltaan tarpeen voimistaa yhteisöllisyyttä kaupungissa, myös kaupunkikehittämisen keinoin.

Lapilan alueelle on ominaista rikas kerroksellisuus. Verrattain pienelle alueelle mahtuu sekä väljää lähiörakennetta Keravan taskumattien muodossa että vehreyteen piiloutuva museomäki, kaksi kartanoa, pientaloalueita ja orastava urbaani bulevardimiljöö Porvoonkadun varrella. Uudelle omintakeiselle kerrostumalle kaikista suurimman potentiaalin tarjoaa Lapilassa sijaitseva laaja varikkoalue, joka voi kruunata kokonaisuuden muuttumalla asuinyhteisön kylämäiseksi ytimeksi.

Lapilan yleissuunnitelman ehdotukset tuovat esiin miten alueen täydennysrakentaminen voidaan toteuttaa siten, että se vahvistaa Lapilan alueen vahvuuksia ja ratkoo kehittämistä kaipaavia kysymyksiä. Esitetyt täydennysrakentamisen mallit, typologiat ja paikat tukevat Lapilan olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja toisaalta auttavat aluetta kasvamaan kiinni Porvoon radan toiselle puolelle rakentuviin uusiin kaupunginosiin. Asuinrakentamiskysymyksen rinnalla työssä on myös ideoitu alueen profiilia urbaanina ja yhteisöllisenä linkkinä kehittyvän keskustan ja uuden Keravan kartanon kulttuurimaisemasta ammentavan asuntomessualueen välillä. Visio hahmottelee keskeisiä alueen kehittyvää identiteettiä tukevia toiminnallisuuksia, kuten tarpeen luoda vireiden arkisten kohtaamispaikkojen verkosto. Yhteistyö: UKK, MDI

Taka-Töölön päiväkodin yleinen arkkitehtuurikilpailu 2021, Helsinki. Yläluokka.

Uusi päiväkotirakennus Valssi sijoittuu tontin pohjoiskulmaan luomalla jännitteen vapaan puistokentän ja rajatumman katutilan välille jättäen ulkotoiminnoille mahdollisimman laajan valoisan piha-alueen. Korkeuksien puolesta kaksikerroksinen uudisrakennus ottaa kiinni Huvila Bråvallan räystäskorkeudesta ja nousee hieman maaston viitoittamaan suuntaan jääden kuitenkin selvästi alisteiseksi Rajasaarentien korkeammille asuinrakennuksille. Rakennuksen sijoittuminen kiilamaiseen tontinosaan mahdollistaa nykyisen puuston säästämisen ykskantaan sekä tunnelialueiden päälle rakentamisen välttämisen. Sibelius-monumentin suunnalta uudisrakennus maastoutuu nousevan törmän ja kasvillisuuden taakse, meren suunnasta pitkä julkisivu muodostaa taustan Bråvallan maltilliselle koristeisuudelle. Valittu rakennuspaikka ei sulje puiston ympäröiville kaduille asti avonaista luonnetta Rajasaarentieltä katsottaessa.

Rakennuksen yksinkertainen, mutta omintakeinen, hahmo synnyttää tunnistettavan kappaleen, jonka profiili muuttuu katsomispisteen siirtyessä. Kadun suuntaan yhtenäinen aukotettu julkisivupinta muodostaa katutilan jatkeen hieman kadusta sisäänvedettyjen asuinrakennusten kanssa, katupuujonon jatkamista rannan suuntaan voidaan tutkia. Matala pihajulkisivu erottuu ”kovemmasta” kuoresta siroilla puurakenteilla ja taitteisella muotoilullaan. Puiset kaiteet ja seinäkkeet synnyttävät linkin puisen huvilakulttuurin koristeisempiin ja kevyimpiin rakennusosiin. Rakennuksen tiheämmin vekitetty pohjoisseinä nousee juhlavasti keskustellen parhaiten ruhjeisen kallioympäristön kanssa. Umpinainen kiviseinä on puhtaaksi muurattua ja kevyesti slammattua tiiltä, pihan puolen puurakenteet käsitellään vaalealla kuultokäsittelyllä. Katon materiaali on konesaumattu pelti. Sisätilojen arkkitehtuuri yhdistelee kovempaa abstraktia pintaa ja kevyempiä levy- ja rimaseiniä. Systemaattinen runkorakenne mahdollistaa modulaarisen tuotannon ja parhaan mahdollisen muuntojouston.

Sara Hildènin taidemuseon arkkitehtuurikilpailu 2021, Tampere. Yläluokka.

Uusi museorakennus, Avaus, sijoittuu kompaktisti tontin länsilaitaan luomalla jännitteen yhdessä uuden kaupunkiaukion, Taidetorin, kanssa. Tori jää museon ja Finlaysonin tehdasrakennusten väliin, päätteenä keskustasta tuleville kävelyreiteille. Uusi aukiotila toimii myös arvokkaana käyntinä Wilhelm von Nottbeckin puistoon. Palatsin ja Pääkonttorin välinen näkymäyhteys säilyy ja voimistuu. Sijainnillaan rakennus on yhtäältä puistossa jättäen kadunvarren puuston entiselleen ja toisaalta täydentää ikään kuin viimeisen syvärunkoisen palan tehtaan korttelirakenteeseen. Tinkimätön rakennus toimii ylväänä kiintopisteenä alueelle saavuttaessa.

Museon merkittävä rooli osana kaupungin vetovoimaa syntyy ainutlaatuisen sisällön viestimisestä ulospäin. Avauksen rohkeat tiilijulkisivut liittävät sen muuhun Finlaysonin alueen talokantaan, mutta piirtävät rakennuksesta modernin ja tahdokkaan tekemisen paikan. Tiilipinta on etäältä yhtenäinen ”white cube”, blankko pinta kuin aloittamattoman maalauksen pingotettu kangas; lähemmällä tarkastelulla pinnan reliefimäinen tiilistruktuuri ja harkitut ikkuna- ja kulkuaukot (avaukset) rakentavat ulkoarkkitehtuurista syvällisen ja hieman salaperäisenkin kokemuksen. Yhtäältä merkkirakennuksesta toivotaan ikonista, toisaalta sen tulee kestää toistuvaa tarkastelua ja tarjota jatkuvaa löytämisen iloa. Vaalea tiilipinta strukturointeineen on muistuttaa hulmuavaa kangasta.

Avaus tuottaa aktiivisen päätepisteen laajentuneelle kävelyalueelle. Torialueen vaihtuvat tapahtumat ja puiston teokset sykkivät museotoiminnan rytmissä. Näyttely antaa jo ulos rakennuksesta viitteitä itsestään muutamien ikkuna-avausten kautta. Museotoiminta jalkautuu sisäänkäyntiaulaan ja museopedagoginen tila on nähtävissä aulan parvikerroksessa.

Museokäynnin toiminnan logiikka rakentuu spiraalin kaltaiseen kulkuun kohti kattokerroksen näköalakahvilaa ja monitoimitiloja. Näyttelytilat sijoittuvat kerroksiin niin, että kulku voidaan järjestää yhtenäiseksi niiden kautta, mutta osan tiloista voi myös sulkea näyttelyn rakentamisen ajaksi. Vertikaaliyhteydet sijoittuvat kerroskohtaisten wc- ja siivoustilojen kanssa rakennuksen luoteiseen neljännekseen jättäen muun tilan täysin vapaaksi näyttelytoiminnalle, myös rakenteellisesti. Kattokerroksen kahvilasta avautuu esteetön näkymä kohti kantakaupungin koski- ja kattomaisemia. Ylimpään kerrokseen voi ottaa myös suoran hissiyhteyden aulasta ja portaikkoa voi käyttää halutessa menemättä näyttelytiloihin.

Näyttelytilat ovat suorakulmaisia, korkeudeltaan vaihtelevia 4-6-8-metrisiä. Osaan tiloja voidaan järjestää suora ikkuna-aukotus esim. pohjoisesta, osaan epäsuoraa valoa julkisivun taitteiden tai alakaton valokatteen kautta, valittuja tiloja voidaan myös valaista harvaan ladotun tiiliverhouksen takana olevan ikkunan kautta. Valaistusolosuhteita hallitaan häikäisy- ja pimennysverhoin sekä valaistusjärjestelmällä. Ylimmän näyttelykerroksen mediatila on täysin eristetty ääneltä ja valolta.

Mellunkylän avenue - Mellunkylän visio 2035, Helsinki.

Mellunkylä on yksi Helsingin kaupunkiuudistuskohteista - kaupunkiuudistus on työkalu, jolla Helsinki pyrkii toteuttamaan strategista tavoitettaan ehkäistä asuinalueiden eriytymistä.

Mellunkylän avenue on uusi pääkatu Kontulan ja Mellunmäen keskusten välillä. Tonttien mukaisesti polveileva rakennusmassa käsittää laajan skaalan asuntotypologioita rivitaloasumisesta tornitaloihin. Terassoiva massa mahdollistaa irrottelun asuntojen ulkotiloissa. Korkeusvaihteluilla myös luodaan harkittuja jännitteitä katunäkymiin sekä hallitaan ympäristön aurinkoisuutta. Kadun ja asuinrakennusten väliin syntyvät taskut rytmittävät katua ja toimivat paikallisina kokoontumispaikkoina ja aukioina sekä mahdollisina hulevesialueina. Rakennusten alaosat ovat kivisiä ja ylemmät kerrokset puurakenteisia. Modulaarinen tila-ajattelu mahdollistaa rakennusten käyttämisen asumisen lisäksi joustavasti työtiloina sekä maantasossa pienpalveluihin ja -tuotantoon.

Mellunkylän avenue muokkaa Mellunkylän yleisilmettä merkittävästi. Se muuttaa Kontulantien nykyisen epäurbaanin ympäristön kahden kehittyvän metroaseman väliseksi keskeiseksi ydinalueeksi. Yhdistettynä Raide-Jokeri II:n rakentumiseen visio tuottaa Mellunkylään kantakaupunkimaista katutilaa.

Yhdessä Uusi Kaupunki -kollektiviin ja Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n kanssa Helsingin kaupungille laaditussa laajemmassa maankäyttövisiossa esitellään neljä aluekohtaista visiota Mellunkylästä: kaksi visiota luovat tarkemman katsauksen Kontulankaaren sekä Kontulantien ympäristöihin. Kurkimäen teollisuusalueen sekä Mellunmäen metroaseman ympäristön osalta esitellään kevyemmät periaatteelliset visiot. Asiakas: Helsingin kaupunki

***

Malminkartano 2035, Helsinki. Kerran arkkitehtuurin helmi, Malminkartanon alue kaipaa sysäystä uuteen positiiviseen kierteeseen tuleville vuosikymmenille. Malminkartanon keskustan ideasuunnitelmassa yhdistyy strateginen tiivistävä rakentaminen ja uudet yhteydet aseman ympäristössä. Malminkartanolla on mahdollisuus olla näyttävä portti saavuttaessa Helsinkiin. Yhteistyö: UKK, Asiakas: Helsingin kaupunki

Malmin Kasbah, Helsinki. Tulevaisuustarkastelu Malmille. Paikalliset palvelut ja kulttuuri rikastavat paikallistaloutta ja innovaatioita luoden koko kaupungin mitassa halutun kohteen. Ilmastotavoitteiden ja rikkaan paikallisidentiteetin varjelemisen johdosta visio tutkii nykysen rakennuskannan uudelleenkäyttöä ja muutoksia. Yhteistyö: UKK, MDI, Asiakas: Helsingin kaupunki

Tripla, Keski-Pasilan aloituskorttelit, Helsinki. 1. palkinto kutsukilpailussa Keski-Pasilan aloituskortteleiksi. Työ on tehty yhteistyössä Office for Metropolitan Architecture (OMA) kanssa.

***

(c) JADA Oy 2023